3. TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN SOVELTUVAT MENETELMÄT (= LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA)

Toimintaympäristöön soveltuvia menetelmiä ovat lapselle ominaiset tavat toimia eli:
leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen.

1) Leikkiminen:

Leikki on alle kouluikäisen lapsen hallitseva toiminto ja aikuisen tulee ymmärtää leikin kehityksen eriv aiheet. Alle 3-vuotiailla hallitseva leikki on esineleikki ja leikit ovat usein lyhytkestoisia. Ympäristön tulee olla sellainen, että lapsilla on mahdollisuus erilaisiin leikkeihin ja leikkivälineisiin. Alle 3-vuotiaiden lelujen tulisi olla helposti saavutettavissa avohyllyillä ja leluilla tulisi olla pysyvä paikka. Pieni lapsi tarvitsee aikuisen apua myös leikin sisällölliseen syventämiseen ja sen suoraan ohjaamiseen. Aikuisen eläytyminen leikkiin antaa esimerkiksi pienelle lapselle mallia roolissa toimimisesta. Isommat lapset tarvitsevat leikeissään lähinnä aikuisen epäsuoraa ohjaamista. 2-3-vuotiaana lapsi alkaa leikkiä kuvitteluleikkejä ja varsinaisia roolileikkejä 3 ikävuoden jälkeen, Roolileikkejä varten lapset tarvitsevat elrilaista rekvisiittaa kutren rooliasuja jne. Aikuisten tulisi välttää leikkiin puuttumista vahempien lasten kohdalla. Lasten leikkejä havainnoimalla saa myös paljon tarpeellista tietoa lasten kehityksen vaiheista ja mielenkiinnon kohteista. 5-6-vuotiaana lapset ovat kiinnostuneita ja kykeneviä erilaisiin sääntöleikkeihin, joihin kuuluvat erilaiset ulkona tai sisällä leikittävät leikit, joihin kuuluvat tietyt säännöt, esimerkiksi polttopallo, KIM-leikit jne,

Leikkimisen menetelmää voisi toteuttaa päiväkodin TOP-jaksolla esimerkiksi:

- Pienten lasten kanssa toimiessa auttamalla leikkivälineiden käytössä, osallistumalla leikkeihin, huolehtimalla siitä, että lasten saatavilla on erilaisia leikkivälineitä
- Järjestämällä riittävästi aikaa leikeille (esim. roolileikit vaativat yli puoli tuntia)
- Huolehtimalla siitä, että kaikilla on mahdollisuus leikkiä ja myös ujoimmat pääsevät mukaan yhteisiin leikkeihin toimimalla tarvittaessa esim. apuminänä lapselle
 - Järjestämällä rauhallisen leikkitilan, niin että eri leikeille on omat tilansa, esimerkiksi kotileikki nukkarissa ja autoleikki käytävällä jne.
- Tarjoamalla rakenteluun erilaisia materiaaleja, kuten sisällä legoja tai muita rakentelupalikoita, ulkona hiekkaa, vettä, lunta jne.
- Neuvomalla isommille lapsille sääntöleikkien sääntöjä
- Havainnoimalla lasten (ja varsinkin oman havainnointilapsen) toimintaa erilaisissa leikeissä

2) Liikkuminen:

Päivittäinen liikkuminen on lapsen normaalin kasvun ja kehityksen edellytys, ja se vaikuttaa lapsen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan lastehn tulisi liikkua 2 tuntia päivässä. Liikunnan tulisi olla riittävän reipasta ja riittävän kuormittavaa eli hengästyttävää. Aikuisten tehtävä on huolehtia, että lapset saavat monipuolista liikuntaa päivittäin. Varhaiskasvatusympäristön tulee olla monipuolinen ja motivoida lasta liikkumaan. Hyvässä ympäristössä on riittävästi haasteita, jotka innostavat lapsia oppimaan uusia asioita ja kehittämään taitojaan. Päiväkodin pihan, sisätilojen ja välineiden tulee olla monipuolisia. Lisäksi lapset tarvitsevat tilaa, joten tilojen tulisi olla muunneltavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin. Myös sisällä tulisi olla mahdollisuus vauhdikkaaseen liikuntaan, leikkiin ja pelaamiseen. Kaikkien lasten tarpeet on huomioitava toiminnassa. Kasvattajien tulee järjestää lapsille ohjattua liikuntaa. Tärkeää on myös havainnoida lasten liikunnallisten taitojen kehittymistä ja kannustaa lapsia erilaisiin liikunnallisiin aktiviteetteihin. Alle 3-vuotiaiden liikunta on lähinnä omaehtoista ja osa arkipäivän toimia. Myös 3-6-vuotiaiden liikkunasta suurin osa on omaehtoista, mutta päivähoidossa tulisi myös tarjota useita ohjatun liikunnan tuokioita viikossa, niin sisällä kuin ulkonakin. Ohjatut liikuntahetket kestävät lapsen iästä ja liikuntatyypistä riippuen 10 - 60 minuuttia.

Liikkumisen menetelmää voi toteuttaa päiväkodin TOP-jaksolla esim. seuraavasti:

- Lapsille voi rakentaa esimerkiksi erilaisia temppuratoja kehitystason mukaan. Temppuradoilla voi olla vaikkapa esteiden alittamista ja ylittämistä, tunneleiden läpimenoa, tasapainottelua viivan tai penkin päällä kävelemällä, hernepussien kuljetusta pään päällä jne.

- Voi leikkiä vaikkapa leikkejä, joissa sovitusta merkistä tehdään jotakin, kuten juostaan, hypitään tasajalkaa, pyöritään jne.

- Erilaisia liikunnallisia pelejä voi järjestää esim. jalkapallopelin, sählyä jne.

- Lasten liikunnallisia taipumuksia ja mielenkiintoa voi tukea järjestämällä vaikka käytävältä tilan, jossa lapsi voi esimerkiksi liukua mahalaudalla jne.

3) Tutkiminen:

Ympäristö kiinnostaa lasta ja hän tutkii sitä kaikilla aisteillaan. Lapsen ympäristön tulee olla tutkimiseen kanniustava ja innostava. Ympäristöä tulee muokata lapsen ikä- ja kehitystason mukaan. Pienelle lapselle riittää lähiympäristön tutkiminen, esimerkiksi kodin kattilat ja muut tavarat, joista lähtee ääntä ovat hyvin kiinnostavia. Luonto ja lähiympäristö tajoavat lapselle eri vuodenaikoina erilaista tutkittavaa. Kasvattajan tulee pitää yllä myönteistä ja tutkimiseen kannustavaa ilmapiiriä tarjoamalla mm. erilaisia välineitä ja materiaaleja tutkittavaksi ja luomalla tilanteita (esim. metsäretket), joissa lapset yhdessä toistensa ja aikuisten kanssa voivat tutkia asioita. On tärkeää, että kasvattaja antaa lapselle mahdollisuuden oivaltaa itse asioita. Sen sijaan, että antaisi lapselle valmiit vastaukset, kasvattajan tulisi auttaa lasta itse miettimään tai tutkimaan. Lasten mielenkiinnon kohteet selviävät lapsia havainnoimalla ja niitä käytetään hyväksi toimintaa suunnitellessa. Tutkimuskokemuksia, vaikkapa retkellä koettuja asioita, on hyvä palauttaa mieleen jälkeenpäin vaikkapa piirtämällä.

Tutkimisen menetelmää voi toteuttaa TOP-jaksolla esim. seuraavasti:

- Järjestämällä lapsille mahdollisuus vesileikkeihin, niin sisällä kuin ulkona. Voi esimerkiksi tutkia miten erilaiset esineet käyttäytyvät vedessä, kuten mitkä kelluvat ja mitkä uppoavat. Vesilätäköissä hyppiminen ja vedellä leikkiminen ulkona ovat myös tutkimiskeinoja.

- Tutkimalla luontoa esim. metsäretkellä

- Keskustelemalla lasten kanssa heidän mieltään askarruttavista asioista sekä tutkimalla ja pohtimalla innokkaasti lasten kanssa erilaisia asioita

- Magneetin avulla voi tutkia ja kokeilla miten magneetti reagoi erilaisiin esineisiin

- Myös ruokaa voi tutkia, esim. pienen lapsen tulee antaa tutkia ruokaa sormiruokailun avulla

-  Tarjoamalla mahdollisuuksia ja kannustamalla esim. rakenteluleikkeihin erilaisilla materiaaleilla




4) Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen:

Taiteen ja leikin avulla lapsi voi ilmaista itseään ja saada iloa ja mielihyvää. Taiteellisessa kokemisessa yhdistyvät useat lapselle ominaiset tavat oppia. Esimerkiksi musiikkiin voi liittää liikkumista, leikkimistä ja tutkimista. Taide on oiva keino laukaista erilaisia jännityksiä ja ahdistuksia. Taide tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet ja niitä tulee myös hyödyntää varhaiskasvatuksessa. Lapset voivat tutustua muun muassa kuvallisen, kielellisen ja musiikillisen ilmaisun työmenetelmiin ja välineisiin. Ympäristön tulee mahdollistaa myös lapsen omaehtoinen työskntely erilaisilla välineillä ja materiaaleilla.

Taiteellista kokemista voisi toteuttaa TOP-jaksolla esim. seuraavilla tavoilla:

- Lasten kanssa voi laulaa

- Musiikkiin voi yhdistellä erilaisia liikkeitä


- Järjestämällä erilaisia maalaus-, piirtämis- ja askartelumahdollisuuksia

- Kokeilemalla erilaisia soittimia / tavaroita joista lähtee ääntä

- Rakentamalla soittimia, esim. rytmimuna

- Antamalla lasten kuunnella ja keksiä satuja tai runoja

- Auttamalla lapsia näytelmän tekemisessä