Ohjaaminen perustuu hyviin vuorovaikutustaitoihin. Aktiivinen kuuntelu on avain vuorovaikutukseen. Lapsi on tärkeää kohdata kiireettömästi. Hyvä ohjaaja on myös aidosti läsnä ja kiinnostunut lapsen asioista. Ohjatun tuokion etukäteissuunnittelu on tärkeää, jotta itse toiminnassa voi keskittyä mm. hyvän ilmapiirin luomiseen ja lasten havainnointiin. Hyvä ohjaaja osaa myös motivoida ja kertoa ohjeet riittävän selkeästi.
Kasvattajan tulee hyödyntää vuorovaikutustaitojaan niin, että lapsi oppii luottamaan aikuiseen ja tuntee olevansa turvassa. Jokaisen lapsen tulee saada myös henkilökohtaista ohjausta ja huomioimista. Havainnointi on erittäin tärkeä osa hyvää ohjaamista, sillä on tärkeää selvittää, miten lapsi oppii ja ajattelee. Ohjaajan täytyy tietää esimerkiksi onko lapsi luonteeltaan ujo ja arka vai erittäin aktiivinen ja vilkas.
Ryhmätoiminta on varhaiskasvatuksessa tärkeää, koska lapset tarvitsevat aikuisen huomion lisäksi vertaistensa hyväksyntää ja huomiota. Monet lapset tarvitsevat myös tukea vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen. Pienryhmissä toimiminen tukee parhaiten lapsen kehitystä ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua. Se takaa lapsille paremman työrauhan ja vähemmän häiriötekijöitä, jolloin lapsen on helpompi keskittyä itse toimintaan. Pienryhmissä aikuisen on myös helpompi havainnoida lasta ja lasten yksilölliset tarpeet on helpompi ottaa huomioon. Pienryhmiin lapset voidaan valita heidän tarpeidensa ja persoonallisuuksiensa mukaan niin, että lapset saavat tarvitsemaansa vertaistukea ja niin, että ryhmässä on mahdollisimman vähän häiriötekijöitä. Arka lapsi esimerkiksi tarvitsee ryhmäänsä rohkeampia lapsia. Pukeutumistilanteessa taas esimerkiksi ei ole hyvä olla kahta vilkasta lasta samassa ryhmässä, jotteivat nämä villitse toisiaan.
Ryhmän toiminnalle on valittava rauhallinen ja toimintaan soveltuva paikka. Mikäli toiminnassa lasten tarvitsee esimerkiksi istua paikallaan lattialla, on hyvä varata jokaiselle oma paikka vaikkapa istuintyynyillä tai -alustoilla tai maalarinteipillä merkitsemällä. Toimintapaikka tulee olla selkeästi rajattu, varsinkin jos toiminta on liikkuvaista.
Lapsia ohjataan osallistumaan omalla vuorollaan. On eri tapoja huolehtia vuoron kulusta. Vuoro voi kulkea esimerkiksi niin, että pallo siirtyy järjestyksessä lapselta toiselle, ja vuoro on aina sillä lapsella, jolla pallo kulloinkin on. Vuoro voi perustua myös toisten lasten toiminnan seuraamiseen tai puheen kuunteluun. Vuoron kulkua ja dialogia voi harjoitella vaikkapa laiva on lastattu -pelillä.
Ohjatun toiminnan lähtökohtana tulisi olla lasten kiinnostuksen kohteet, tarpeet sekä ikä- ja kehitystaso. Toiminnalla on aina myös tavoitteet eli mietitään mihin tuloksiin toiminnalla pyritään. Esimerkiksi leikkikerhoja voidaan järjestää, jotta lapsi oppii ja sukaltautuu leikkimään muiden kanssa.
Selkeä suunnitelma auttaa onnistumaan toiminnassa. Ennen toimintaa tulisi miettiä tavoitteet, ketkä osallistuvat toimintaan, mikä tila toiminnalle tarvitaan, mitä välineitä ja materiaaleja tarvitaan, täytyykö lapsilla olla merkityt paikat jne. On hyvä myös miettiä toiminnan aloitusvaihe, eli kuinka lapset viritetään ja motivoidaan toimintaan. Varsinaisen toiminnan eri vaiheet ja niihin liittyvät järjestelyt on tärkeää olla mietittynä etukäteen. Myös toiminnan lopetusvaihe kannattaa miettiä eli kuinka toiminta päättyy, mihin välineet laitetaan, miten lapset siirtyvät seuraavaan toimintaan jne. Toiminnan lopussa tulisi olla yhteinen rauhoittumishetki, kuten loppupiiri, rentoutus tai vastaava.
Toiminnan jälkeen on tärkeää kerätä palautetta lapsilta ja mahdollisesti muilta toimintaan osallistuneilta aikuisilta, jotta toimintaa voidaan kehittää. Lapilta voi kysyä esim. mikä oli toiminnassa kivaa ja mikä ei ollut kivaa. Tärkeää on myös arvioida omaa toimintaansa, mikä onnistui, mikä olisi hyvä tehdä seuraavalla kerralla toisin jne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti