LAPSEN KIELENKEHITYS

1-3-vuotias:

Lapsen ensimmäiset merkitykselliset sanat tulevat yleensä ensimmäisen ikävuoden lopulla. Noin vuoden ikäisenä lapsi alkaa ymmärtää lyhyitä kehotuksia. Sanavarasto alkaa kehittyä nopeasti noin puolentoisa vuoden iässä. 1-2-vuotiaana lapset nimeävät erityisesti heille tärkeitä kohteita, kuten vaatteita ja leluja. Lapsi osaa puolitoistavuotiaana noin 10-50 sanaa ja ymmärtää selkeästi enemmän puhetta kuin osaa vielä tuottaa. 1,5-2-vuotiaana lapsi alkaa yhdistellä sanoja, lauseet ovat kahden sanan pituisia ja puhe on sähkösanomatyylistä; "anna auto", "ei syö" jne. 

2-vuoden iässä lapsi alkaa pikku hiljaa käyttää myös tavutusmuotoja ja hän tuntee noin 250 sanaa. Lapsi alkaa myös käyttää verbejä, jotka liittyvät hänen jokapäiväiseen toimintaansa, kuten "syödä" ja "itkeä". Myöhemmin myös muiden sanaluokkien sanat alkavat yleistyä. Lapsi puhuu vielä kaiken preesensissä, koska on ajattelussaan sidoksissa nykyhetkeen. 

Noin 2,5-vuotiaana lapsi oppii 10 uutta sanaa päivässä. Sanat ovat pääosin substantiiveja ja verbejä, mutta osa on myös adjektiiveja, pronomineja ja partikkeleita. Lapsi osaa myös entistä enemmän taivutusmuotoja. Puheen kehittyessä lapsi alkaa tyydyttää oppimisen haluaan kyselemällä asioita. 2-vuotias käyttää lähinnä mikä-kysymyksiä. Lapsi saattaa toistella sanojen alkutavuja ja sanoa sanoja väärin. 

Kehityksen tukeminen:

On tärkeää vastata lapsen kysymyksiin ja keskustella erilaisista asioista. Yhdessä lukeminen, kuvien katselu ja nimeäminen, loruttelu ja runoilu ovat tärkeitä välineitä kielen kehityksen tukemisessa. Jos lapsi sanoo sanan väärin, ei sitä kannata korjata, vaan ennemmin jatkaa keskustelua ja sanoa lapsen tarkoittama sana oikein, esimerkiksi "Niin, se on koira. Koira istuu." Hyvä keino tuka lapsen kehtystä on myös omien tekemisiensä sanoittaminen, esimnerkiksi "nyt laitetaan sukka jalkaan* jne. On hyvä käyttää selkeää kieltä ja tarpeeksi yksinkertaisia lauseita.


3-5 -vuotias:

3-vuotiaan puhe on jo ymmärettävää, yksittäiset äänteet voivat kuitenkin vielä puuttua tai korvautua jollakin muulla. Puhe voi olla myös takeltelevaa ja toistavaa. Lapsen lauseet monipuolistuvat ja hän osaa jo sanojen taivutuksia ja käsky-, kielto, ja kysymyslauseita. Hän osaa kertoa esineiden paikasta ja sijainnista ja vertailla esimerkiksi erikokoisia esineitä. 4-5-vuotiaana lapsen puhe alkaa pikkuhiljaa muistuttaa aikuisen puhetta ja on kieliopillisesti melko oikeaa. Mukana puheessa ovat jo kaikki sanaluokat, aikamuodot ja taivutusmuodot. Lapsen tarinankerronta tarkentuu. Myös kaikki konsonantit ilmaantuvat yleensä tähän ikään mennessä. 4-vuotias saattaa joskus sovittaa puhetyyliään kuulijan mukaan, esim. puhua pikkulapselle helpompaa kieltä. Lapsi voi myös kehitellä omia kekseliäitä sanoja. Mielikuvitus antaa mahdollisuuden yhdistellä asioita luovasti. 

Kehityksen tukeminen:


Tämän ikäisen kanssa kanssa voi leikkiä erilaisia sana- ja loruleikkejä. Satujen lukeminen, laulujen opetteleminen ja riimittely tukevat kielen kehitystä. On tärkeää kuunnella lasten tarinointia, sillä pitkiä tarinoita kertoessaan lapsi harjoittaa kielellisiä taitojaan ja ajatteluaan Lapset kyselevät tässä iässä paljon ja on tärkeää vastata heidän kysymyksiinsä. Kannattaa myös itse käyttää kieltä mahdollisimman monipuolisesti. Myös luetusta keskusteleminen on tärkeää. Ikäkauden lopulla lapsille kannattaa alkaa esittää erilaisia arvoituksia. Roolileikkien leikkiminen myös kehittää kielellisiä taitoja. Myös sadutusta voidaan käyttää kielen kehittämisen välineenä.



5-6 -vuotias:

5-vuotiaan sanavarasto on jo noin 14 000 sanaa. Sanojen ääntäminen on yleiskielen mukaista ja lapsi alkaa ymmärtää, että sanat muodostuvat erillisistä äänteistä. Tässä iässä lapsi myös oppii yhdistämään, poistamaan, lisäämään ja laskemaan äänteitä. Lapsi oppii myös keskittymään kuuntelemiseen, kysyy kuulemastaan, pystyy vastaamaan kysymyksiin ja oppii puhumaan vuorotellen. Lapsi osaa myös toimia ohjeiden mukaan. 



Kehtyksen tukeminen:

Lasten kanssa voi miettiä esimerkiksi mitkä sanat tarkoittavat samaa ja mitkä ovat toistensa vastakohtia. Tämänikäisten kanssa voi pelata vaikka sananselityspelejä, kertoa vitsejä ja arvoituksia. Kirjaimiin voi tutustua tuttujen nimien lukemisen kautta. Tässä iässä opitaan usein jo kirjoittamaan oma nimi. Yhdessä lukiessa voi miettiä mistä äänteistä ja tavuista sanat muodostuvat. Roolileikit ja näytelmät ovat omiaan tukemaan kielenkehitystä.