5. LAPSEN FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS

Lapsen fyysinen kasvu on solujen lukumäärän ja koon lisääntymistä. Kudokset kasvavat eri nopeudella lapsuuden eri ikäkausina. Kasvulle luontaisia ovat imeväisiän nopea kasvu, leikki- ja kouluiän hitäaampi ja tasainen kasvu sekä murrosiän kasvupyrähdys. 


Motorisella kehityksellä tarkoitetaan liikkeiden kehitystä. Motorinen kehitys määräytyy pitkälti keskushermoston, luuston ja lihaksiston kehityksen perusteella. Kuitenkin myös kasvuympäristö ja lapsen oma innostus motoristen taitojen harjoitteluun vaikuttavat taitojen kehittymiseen. Motoriset taidot jaetaan karkeisiin ja hienomotorisiin taitoihin. Karkeamotoriikka tarkoittaa suurten lihasryhmien hallintaa ja liikkumiseen tarvittavien lihastoimintojen koordinointia. Esimerkiksi käveleminen ja juokseminen ovat karkeamotorisia taitoja. Hienomotoriikka taas tarkoittaa pienten lihasten hallintaa. Lapsen kädentaidot kuvaavat hyvin hänen hienomotorista kehitystään.

Lapsuusikä voidaan jakaa ikäkausiksi kasvun ja kehityksen mukaan, mutta eri ihmiset kehittyvät hieman eri tahtia, joten ikäkausien väliset rajat ovat lähinnä sopimusluonteisia eivätkä niin tarkkoja. 

1 - 3 -vuotiaan kehitys:


Karkeamotoriikka: 

Lapsi oppii kävelemään noin 1-vuotiaana. 1,5 -vuotias osaa usein jo kävellä varmasti, osa jopa takaperin. Taitojen karttuessa lapsi alkaa kiipeillä ja juosta. 2-vuotias osaa juoksemisen lisäksi jo kävellä portaissa tasa-askelin ja potkaista ja heittää palloa.

Hienomotoriikka:

Lapsi osaa 1-vuotiaana juoda kupista. Noin 1,5 -vuotias lapsi syö lusikalla, rakentaa 2-3 palikan tornin tai laittaa paloja muotolaatikkoon ja osaa kääntää kirjan sivuja. 2-vuotias osaa jo piirtää pitämällä kynää kämmenotteessa, rakentaa 6-7 palikan tornin ja piirtää ympyrän. Kolmatta vuotta lähestyttäessä lapsi haluaa jo usein alkaa harjoitella saksien käyttöä ja osaa myös puojottaa isoja helmiä lankaan. 

Kehityksen tukeminen: 

Lapsi on innoissaan uusista taidoistaan ja on erittäin tärkeää kehua ja ihastella lapsen oppimia taitoja .Motorista kehitystä voi tällä ikäkaudella tukea esim. riisumis- ja vähitellen pukemisharjoittelulla. Tärkeää on antaa lapselle aikaa harjoitteluun ja olla kärsivällinen. Noin 2-vuotiaana lasten väliset synnynnäiset ketteryyserot tulevat selvästi esiin, toinen on taitavampi liikkuja ja toinen kömpelömpi tai varovainen. Arkaa lasta voi esimerkiksi joutua houkuttelemaan ja jopa patistamaan esimerkiksi liukumäkeen. Tämän ikäkauden liikunnallisia taitoja on hyvä harjoitella esimerkiksi leikkipuiston kiipeilytelineissä ja liukumäissä. Hyviä liikunnallisia harjoitteita ovat mm. pallon potkimis- ja heittämisharjoitukset, helpot jumpat ja musiikin mukana tanssiminen.

 2-3 -vuotias lapsi yleensä nauttiia askarteluista, kuten muovaamisesta ja maalaamisesta ja hänen kehitystään voi tukea vaikka erilaisin väritys-ja askarteluharjoituksin.  Ikäkauden lopulla voi aloittaa myös saksien käytön harjoittelun. Myös isojen helmien pujottelu lankaan on hyvää harjoitusta motoristen taitojen kehityksen tukemiseksi. Lapsen voi jo tässä vaiheessa ottaa myös avuksi vaikkapa siivoustehtäviin, esimerkiksi pöydän pyyhkimiseen ja kattamiseen.

3-5 -vuotiaan kehitys:

Karkeamotoriikka:

3-vuotias osaa kävellä varpaillaan, kävellä portaat vuoroaskelin, ajaa kolmipyöräisellä polkupyörällä ja hyppiä tasajalkaa. 4-5 - vuotias osaa kävellä takaperin ja sivuttain, heittää palloa ja saa sen kiinni, osaa hyppiä yhdellä jalalla ja ottaa vauhtia keinussa.

Hienomotoriikka:

3-4 -vuotias osaa piirtää "pääjalkaisen" ihmisen. Hän osaa myös koota pieniä palapelejä ja pujottaa helmiä lankaan. 4-5 -vuotias piirtää jo ihmispiirroksen, jolla on pää, vartalo ja raajat. Hän osaa myös piirtää neliön ja käyttää saksia. 

Kehityksen tukeminen:

Lapsen kanssa voi leikkiä erilaisia pallotteluleikkejä; esim. pallon heitto koriin, renkaan läpi, korkealle, kauas, lähelle jne. Kehitystä tukevat myös leikit, joissa sovitusta merkistä tehdään jotakin, esim. juostaan, hypätään esteen yli, pyöritään jne. Leikkeihin voi myös yhdistää tarinoita ja lapselle voi vaikka sanoa, että hypi kuin pupu, tallusta kuin karhu tai liidä kuin lintu. Tasapainoilutehtävät kuten viivalla tai penkillä kävely, hernepussin kuljettaminen pään päällä jne. sekä erilaiset temppuradat ovat hyviä kehityksen tukemisen välineitä Tässä iässä myös tutustutaan hiihtoon ja luisteluun. 

Hienomotorisia taitoja voi tukea vaikkapa erilaisilla askartelu- ja pujotteluharjoituksilla. Tärkeää on käyttää monipuolisia menetelmiä, että lapsen kiinnostus ja innostus säilyvät. 

5-6 -vuotiaan kehitys:

Karkeamotoriikka:

5-6 -vuotias oppii uimaan, hiihtämään, luistelemaan ja ajamaan kaksipyöräisellä polkupyörällä. Tässä iässä myös osataan kiipeillä puissa ja hypätä narua. 5-6 -vuotiaana lapsi on saavuttanut motorisen kehityksen perusvalmiudet.

Hienomotoriikka:

Lapsi osaa tässä iässä mm. piirtää kolmion, jäljentää numeroita, kirjoittaa oman nimensä ja liimata. Sorminäppäryys sekä käden ja silmän yhteistyö ovat kehittyneet. Lapsi osaa pitää kynää oikeassa otteessa eikä vaihda kynä kädestä toiseen kuten pienempänä. Piirrokset alakvat olla entistä yksityiskohtaisempia.

Kehityksen tukeminen:

Erilaiset tanssi- ja jumppaharjoitukset kiinnostavat tässä iässä ja niitä kannattaakin käyttää kehityksen tukena. Hiihtoa ja luistelua kannattaa harjoitella talvikaudella mahdollisimman usein. Vaikeammat temppuradat ja liikunnalliset sääntöleikit, kuten vaikkapa polttopallo ovat hvyiä kehityksen tukemisen välineitä tässä iässä.

5-vuotias pitää käsillä tekemisestä joten aiempaa haastavammat askartelu-, leikkaamis - ja piirtämistehtävät tukevat hienomotoriikan kehitystä. Esimerkiksi korujen tekeminen on hyvää harjoittelua. Tämänikäisten kanssa voi myös askarrella vaikkapa omia pelejä tai tehdä nukketeatterinukkeja. Myös vaikkapa linnunpönttöjen rakentelu tai muut puutyöt kiinnostavat varmasti 5-6-vuotiaita.