TEHTÄVÄ AJATTELUN KEHITYKSESTÄ

1) Miten lapsen ajattelu kehittyy sensomotorisessa vaiheessa? MInkä ikäisenä tämä vaihe on?

Sensomotorinen kausi on noin 0-2 vuoden iässä. Lapsen ajattelu perustuu tässä vaiheessa aisti- ja liiketoimintoihin. Lapsen ajattelu on rajoittunut välittömästi havaittaviin esineisiin ja tapahtumiin. Lapsi alkaa hahmottaa ympäristöään toimitansa avulla eli hän liikkuu ja tunnustelee ympäristöään Lapsi toistaa asioita, joita on nähnyt isompien tekevän, esim. kokeilee valonkatkaisijaa jne. Lapselle tulee myös ns. viivästynyttä jäljittelyä eli lapsi jäljittelee aiemmin näkemäänsä käytöstä, esimerkiksi lapsi on voinut nähdä toisen lapsen käyttäytyvän vaikkapa leikkikehässä uhmakkaasti ja hänkin alkaa käyttäytyä samoin, kun hänet laitetaan leikkikehään.


2) Miten lapsen ajattelu kehittyy esioperationaalisessa vaiheessa? MInkä ikäisenä tämä vaihe on?

Havaintoihin perustuva ja itsekeskeisen ajattelun vaihe on lapsella noin 2-5/6- vuotiaana. Lapsi saattaa 2-vuotiaana puhua jo muutaman sanan lauseita ja tässä vaiheessa lapsen kielellinen ajattelu alkaa kehittyä. Lpasen ajattelu on tässä vaiheessa vielä hyvin itsekeskeistä, eikä hän osaa asettua toisen asemaan. Myös loogisessa ajattelussa on vielä virheitä eikä lapselle ole vielä kehittynyt säilyvyyden käsitettä.

Esioperationaalinen vaihe voidaan jakaa kahteen eri vaiheeseen:

a) Esikäsitteellinen vaihe on noin 2-4 -vuotiaana, jolloin lapsi osaa jo kuvailla sanoin sellaisia asioita ja esineitä, jotka eivät ole konkreettisesti läsnä tilanteessa. Tässä vaiheessa alkavat myös kuvitteluleikit, eli lapsi voi esim. syöttää leikisti kakkua nukelleen jne. Lapsi ei vielä osaa luokitella esineitä, kuten laittaa samanlaisia legoja samaaan paikkaan jne.

b) Intuitiivisen ajattelun vaihe on noin 4-5/6 -vuotiaana, jolloin lapsi osaa luokitella esineitä koon, muodon tai värin perusteella, mutta vain yksi luokitusperuste kerrallaan, esim. keltaiset legot yhteen kassaan tai pyöreät legot yhteen kasaan jne. Lapsi ei vielä osaa ratkaista ongelmaa, joka vaatii sarjaan järjestämistä esim. asetella tikkuja pienimmästä suurimpaan jne. Lapsi myös havaitsee jostakin asiasta vain yhden piirteen kerrallaan esim. lapsi luulee, että vettä on enemmän pidemmässä ja kapeammassa lasissa vaikka siinä on saman verran vettä kuin lyhyemmässä ja leveämmässä lasissa. Lapsi sekoittaa vielä tässä vaiheessa toisinaan todellisuuden ja kuvitellun.


3) MIten lapsen ajattelu kehittyy konkreettisen ajattelun vaiheessa? MInkä ikäisenä tämä vaihe on?

Konkreettisen ajattelun vaihe alkaa noin kouluiässä eli 6/7-vuotiaana ja kestää noin 10/11 -vuotiaaseen asti. NImenmukaisesti vielä tässäkin vaiheessa lapsen ajattelu on hyvin konkreettista. Lapsen on siis hyvin vaikea vielä irrottautua siitä, mitä hän näkee tai voi kosketella. Abstrakti ajattelu alkaa kuitenkin kehittyä ja lapsi pystyy yhä paremmin esim. laskemaan laskuja päässään tukeutumatta näkyviin apuvälineisiin. Tässä vaiheessa lapsi alkaa ymmärtää, että vaikka muoto muuttuu (katso ed. kohdan vesilasi-esimerkki), määrä pysyy samana eli hänelle kehittyy säilyvyyden käsite. Lapsi myös ymmärtää käännettävyyden käsitteen eli esim. jos 2+3 = 5, niin 5-3=2 jne. Lapsi myös tajuaa esimeide väliset suhteet kuten pidempi, korkein jne. Lapsi pystyy myös alkeelliseen loogiseen päättelyyn konkreettisissä tilanteissa, esim. Annilla on 4 omenaa ja hän antaa Esille 2, montako omenaa Annille jää? Lapsen muisti yltää myös jo pidemmälle. Lapsen ajattelun itsekeskeisyys alkaa myös tässä vaiheessa selvästi vähentyä ja hän kykenee empatiaan toisia kohtaan.


4) Miten lapsen ajattelu kehittyy loogisen ajattelun vaiheessa? Minkä ikäisenä tämä vaihe on?

Loogisen ajattelun vaihe alkaa noin 11-12 -vuotiaana. Lapsen ajattelu kehittyy entistä abstraktimmaksi ja irti käytännöstä. Lapsi pystyy päättelemään asioita mielessään ja on kykenevä loogiseen päättelyyn ja ongelmanratkaisuun. Nuori kykenee jo ottamaan useita näkökulmia huomioon ja pystyy tekemään oman mielipiteensä vastaisia ratkaisuja. Myös tieteellinen ajattelu onnistuu tässä vaiheessa.


5) MItä tarkoittaa esinepysyvyys? MIten voisi kokeilla onko lapselle kehittynyt esinepysyvyyden ymmärrys?

Esinepysyvyys tarkoittaa, että lapsi ymmärtää jonkin asian olevan olemassa vaikka ei sitä näekään. Esinepysyvyys kehittyy ensimmäisen ikävuoden aikana ja se auttaa lasta ymmärtämään, että ympäröivä maailma on pysyvä. Esinepysyvyyden ymmärtämistä voi lapselta testata vaikka niin, että vierittää paloon sohvan takaa. Jos lapsi osaa kääntää päänsä siihen suuntaan, josta pallo tulee taas esiin, on hänelle kehittynyt esinepysyvyyden ymmärrys.


6) Tee tehtävä kirjan sivulta 153. Eli katso video, jossa havainnolistetaan vesilasikokeen teko. Mitä lapsen vastaus kertoo hänen kognitiivisen kehityksen vaiheestaan?


 Kirjan sivulla mainittua videota ei löydy. Katsoin toisen videon: https://www.youtube.com/watch?v=GLj0IZFLKvg

Tuon videon alussa on vesilasikoe tehty. Lapsi vastaa, että korkeammassa lasissa on enemmän nestettä. Tämä vastaus kertoo siitä, että lapsen ajattelun kehitys on esioperationaalisessa vaiheessa eli lapsi ei vielä ymmärrä säilyvyyden käsitettä.

7) Kerro esimerkkejä, miten voisit edistää lapsen ajattelun kehitystä päiväkodissa.


Lapsille olisi tärkeää lukea paljon. Lpasen sanavarasto kehittyy, mutta sen lisäksi lapsi saa virikkeitä ja käsitteitä ajattelun avuksi. Lukemisella on erittäin monia muitakin hyötyjä, kuten mielikuvituksen ja eettisen ajattelun kehittyminen jne.   Lasta tulisi myös haastaa pohtimaan. Aikuinen voi vaikka nostaa lukemastaan kirjasta esiin kysymyksiä ja haastaa lapsen miettimään tekstin sisältöä. Erittäin tärkeää on osoittaa kiinnostusta lapsen pohdintoja kohtaan. Motivoiva ja kannustava ilmapiiri tukee lapsen oppimista ja sen myötä myös ajattelun kehittymistä. Lapsille voi myös esittää erilaisia arvoituksia ratkaistavaksi. Esimerkiksi "Mikä tiili ui?" "Mikä se on, jolla on aina hattu jalan päällä?" jne. Erilaisia vertailuja kannattaa käyttää lapsen arkeen liittyvistä asioista, kuten "tämä pöytä on matalampi kuin tuo toinen" tai "tuo kivi on suurempi kuin tuo toinen" jne. Ne auttavat matemaattisen ajattelun kehittymistä. Myös musiikilliset ja liikunnalliset aktiviteetit auttavat erilaisten taitojen oppimisessa ja sitä kautta tukevat ajattelun kehittymistä. Luontoretket ja erilaisten asioiden tutkiminen auttavat myös ajattelun kehittymisestä. Lapsen on siis hyvä saada tutkia, tunnustella ja kokeilla erilaisia asioita.